... oli tämän vuoden viimeinen näyttely meillä....

Ja taisi olla niin, ettei ensin aiottu lähteä, mutta sitten ei maltetukaan, vielä piti lähteä . Suunnitelmat on moneen kertaan muuttuneen kevään-kesän aikana  ....  

Tässä muutama Sannan ottama kuva, kiitos .  

Tuomarina Keminmaassa oli Hannu Talvi

Sahpelle: Musta merkein, keskikokoa hieman kookkaampi. Aavistuksen pitkä runko, näyttävä uros, komea pää, kauttaaltaan erinomainen rakenne, tuuhea turkki ja häntä, esiintyy ja liikkuu mallikkaasti. valERI2 sa PU4

Inkulle: Tummanruskea vaalennoksin, hyvin kuntonsa säilyttänyt, mittasuhteiltaan oikea, hieman kapeahko kallo-osa, vahva kuono, hyvä täyteläinen runko, oikein kulmautuneet raajat, normaali turkki ja häntä, samoin luonne ja liikunta. vetERI1 sa PN4 rop-veteraani.

Mielenkiintoinen väri Inkulla ..... mutta saattaa ollaki, ei Inkku ihan pikimusta enää ole...., rusehtavaa alkaa näkyä hänenkin turkissaan kuten esivanhempiensakin vanhemmuuttaan. Ei vielä paljoa, ja karvanlähtöä myös nyt pukkaa, mutta hivenen.

PN-kehä saatu päätökseen.

Tuomarimme kertoi historiaa, että lapinkoirat, varsinkin nartut, ovat kehittyneet hänen tuomarointinsa aikana 1990-luvun alusta, ja että näyttelyissä käyntimäärät ovat huimasti lisääntyneet. Silloin lapinkoiria oli voinut olla vain muutama kehissä. Näinhän oli, miekin olen eka kertaa ollut Talven kehässä Nopen kanssa Sodankylässä v.1996, eikä siellä ollut kuin vain kaksi lapinkoiraa, mutta toki se taisi ollakin poikkeus siihenkin aikaan. Yleensä oli kuitenkin yli kymmenen lapinkoiraakin näyttelyissä. Tosi on myös se, että juuri Hannu Talven, Antti Aarnion "esityöstä", tuomaroinnin innoittamana aikoinaan tähän harrastukseen hurahdin, Noppe oli nimittäin siellä Sodankylässä silloin ROP ensimmäisen sertinsä keralla, rop-vet, ryp-3 ja näyttelyn paras veteraani. ...........    ...... Tulikohan muistelukset mieleen, kun näki minut kehässä , mutta häntä on tosi kiva käydä kuulemassa, ja koiratkin tietenkin tämän kolmenkymmenen vuoden aikana on vaihtuneet, ........ eivätkä Inkku ja Sahpe ole käyneet Talvella kuin neljä vuotta sitten, nuorina koirina ! Nyt Keminmaassa oli tuomarimme mielestä sopiva määrä lapinkoiria 16+15+yksi pentu.

Noppe Sodankylässä Talven kehässä 18.5.1996.  

Sanna silloinkin mukana !

Laskinpa aikani kuluksi, että eniten ollaanki käyty Talven kehissä 10 kertaa/ 30 vuotta eli keskimäärin joka kolmas vuosi. Seuraavaksi lähes samalla määrällä Marja Talvitien 9 kertaa/ 30 vuotta ja Tuula Prattin kehissä 8x/30 vuotta, Jari Forsilla 6x/30v, vanhatherrat Elis Pitkänen, Esko Nummijärvi ja Raimo M Viljanmaa sekä nuorempi herra Matti Palojärvi ovat olleet seuraavina 4x/30v. Tänä vuonna on ollut mahdollista käydä Talvitien, Prattin ja Talven kehissä täällä Lapissa ja ne tilaisuudet kyllä käytettiin  .

No, niin siinäpä tuli vähän muisteltua menneitäkin  ! 

Hieno päätös upealle näyttelyvuodelle, josta vielä puhutaan  !

Minun ikioma tytteli