... taas tässäkö muistelhaan kulunutta kevättalvea - kessää... ja sitä soppiiki kyllä muistella ja ihan varmasti muistan koko loppuelämäni tämän vu'en SUURENA näyttelyvuotenamme.... nyt ko on jo ehtiny miettimhään tapahtunheita ja ajatukset on jotenki selvinheet :) ..., ja ehkäpä pääkin... :D...., niin olihan ne melkosen mahtavat jutut, ettei totta vie vieläkään taho uskoa!

...  helmikuussa Sahpelle heti ekassa avoluokan näyttelyssään se kolmas serti ja poika muotovalioksi että hupsista vaan!! Samaisessa Pellon ryhmänäyttelyssä Nillasta tuli vsp-veteraani. Vaikka Pellossa oli "vain" ryhmänäyttely, niin eipä se mikään pieni näyttely ollu lapinkoirienkaan osalta, lapinkoiria oli näyttelyssä neljäkymmentäviisi, joten hieno saavutus pikkujätkältä olla pu2! Tuomarina oli Saija Juutilainen.

... Kemijärvellä maaliskuun lopulla puolestaan Inkulle sijoitus pn3:ksi ja vara-serti lisäksi, tuomarina Tuula Pratt....

...  Kittilän näyttelyssä toukokuussa kävi kuten oletinkin..., ei mainittavaa ;), ERI+sa, EH ja H tuliaisina...., hyvä niinkin :) ..., jäi harmittamaan kuitenki se seuraavan päivän Oulun KV, johon olin koirat ilmottanut, mutten sitte jaksanu lähteäkään Kittilän reissun jälkheen, mutta eipä sitä enää tässä iässä siis kannata itteltään liikoja vaatia ;) ...., se opittiin!

.... Rovaniemen KV:stä juhannuksena Nillalle vara-serti ja ROP-VET, hienoa minun <3 vanha muori! Tuomarina oli Matti Tuominen. Mutta se tassu alkoi jo tuolla vaivata.... :( ...

.... Oulun KV:ssä oliki sitte tapahtumia ihan yllinkyllin meän osalta..., tuomarina meilä oli Hannu Talvi. Sahpen hyvä sijoitus PU4:ksi ja vara-cacibin saanti, Inkun huikea PN3 ja serti ja vielä Nillasta tuli VSP-veteraani!! Eikähän tässä velä ollukkaan kaikki, seuraavina ;) päivinähän mulleki sitte selvisi, että Sahpen va-cacib muuttuu ihan oikeaksi cacibiksi eli kansainväliseksi sertiksi!! Sahpella oli nyt siis koossa FI MVA -titteli ja kaksi CACIBia täältä koto-Suomesta, eli kaikki ;) saavutettavissa oleva....,tämä siis tietää ulkomaan keikkoja...., olin äimänkäkenä Äimäraution näyttelyn jälkheisen viikon :D ! Ja son tosi! 

... ja myllerrys ei ko jatkui... ;) seuraavan viikonlopun Kemin KV:ssä, jossa tuo minun pikkunen ja niin rakas oma tyttelini Inkku sai sen kolmannen sertinsä ja tuli Suomen muotovalioksi, aivan hurjaa!! Inkku oli pn3 ja Sahpe sijoittu pu4:ksi, siis samoin ko Oulussaki, uskomatonta!! Tuomarina oli Saija Juutilainen.

.... Saija Juutilainen teki siis tänä, yhtenä ja samana vuonna kahdesta koirastani muotovalion, tietysti muutaman muun tuomarin avustuksella :). Tähän ihmeeseen tarvittiin myöskin Harto Stockmari, joka Ivalossa v.-12 antoi molemmille, Inkulle ja Sahpelle, sertin, Annukka Paloheimo, joka antoi sertin ja cacibin Sahpelle vuosi sitten Rovaniemen juhannusnäyttelyssä ja Hannu Talvi, jolta Inkku sai toisen sertinsä!! Ja myös Sahpe sen va-cacibin, joka muuttuu ihan oikeaksi cacibiksi kunhan se kansainvälisessä kennelliitossa vielä vahvistetaan....., edelleenkin ja taas ;), etten tätä vieläkään oikein usko....

.... ja se meän Helsingin reissu, mitä pidempi aika siitä kuluu sitä hienommaksi reissu muuttuu... ! Mie jännäsin liikaa, kaikkea, junamatkaa, näyttelypaikkaa ja koko kaupunkia..., jos olisin etukätheen tieny, että homma hoituu tosiaan ihan hyvin ja lähes yhtä rauhallisesti kuten täälä meiläki näyttelyjutut, niin olisin voinu nauttia täysinrinnoin matkasta ja ottanu ihan lungnisti,... muttako, muttako sitä meikeläinen on semmonen jännääjä.... :) ..., se meän pariluokkaki meni to'ella tyylikkäästi ;) näin niinko meikeläisittäin, vaikka ihan itte sanonki ja koirat käyttäyty aivan ko unelmat.... , se oli yksi niistä "ittensä voittamis"- jutuista..... eli siis jälkikätheen aateltuna se reissu oli hieno, to'ella kannatti käy'ä ja vaikka vähän jännätäki sen takia...., muistu miehleen se meän ensimmäinen SawoShow-matka, joka myös oli jollaki tapaa "kaaoottinen", mutta seuraava oliki jo ihan upea matka..., ehkä siis joskus vielä sinne Hkiinki vois uuesti lähteä, vaikka ensin tuntuki, ettei koskaan enää.... :) :) !! Onneksi mulla oli hyvät ophaat ja kaverit matkassa, <3 -kiitos heille vielä paljon!

Olema käyhneet tänä vuonna siis kolmessa ryhmänäyttelyssä, kolmessa kansainvälisessä ja yhessä maailman voittaja- näyttelyssä, yhteensä kaksikymmentä kehää juostu, ja niistä saatu yksi EVA (Nillan etutassu petti Kemissä, oli jo aiemmin ollu kipeä, mutta tassukka on vielä ihan hyvä ainaki kotitassuna), yksi H (Inkku sai Tapio Kakolta Kittilässä), neljä EH:ta, 14 ERIä, joista 13 sa:lla, on saatu kaksi va-sertiä, kolme sertiä, yksi va-cacib > cacib, 2x vsp-vet, 1x rop-vet ja 2x mva!! Vrt omia koiria keskenään, niin Sahpe saanu 6xsa (+ MV ERI :) ) / 7 näyttelyä, Inkulle 3xsa (+ MV EH :) ) / 7 näyttelyä ja Nillalle 4xsa / 6 näyttelyä, reilusti yli puolet kehistämme siis sa:lla palkittu....., ;) .... 65% .... aiga mageeta.... ja vielä makempaa ko aattelee, että MV-näyttelyssä ei sa:ta jaettu, erijä vain, niin sa-mahollisuuskehiä meilä ollu 18:ssa kehässä, sa-prosentti siis nousee 72% :in, miekö näitä tilastoja harrastan aina silloin tällöin ;) !

.... näyttelyvuodesta olen siis saanu nauttia täydellisesti! En ole tämmöseen tottunu, läheskään.... olisin ollu tyytyväinen paljon vähempäänki..., mutta suuri kiitos, kiitos :) :), tämä on ollu uskomatonta ja huikeaa ! 

... mielenkiintosta kuinka sitä aattelee ja mieli muuttuu jotensaki kuitenki jonkunsortin "urakan" täyttymyksen jälkheen..., .... ko kesä oli lopuillaan ja hienot saavutukset saatu, sitä aatteli, että nyt met sitte piämäki taukoa tässä hommassa, ens kesänä ei sitte paljoa reissatakaan..., mutta mutta ;)  nyt jo mietin, minne ens vuonna / kesänä..... mietin mielenkiinnola niitä tulevia Ruottin ja Norjan reissuja, ja valioluokkia tulevissa kehissä..., toivoma siis jo kovasti jatkoa tälle harrastukselle :)....., että se siitä näyttelytauosta kai..., "ei se koira kirpuistaan pääse"..., tosi on...., sinne erikoisnäyttelyyn Ouluun ei päästä ko meilä on vähän muuta, vielä erikoisempaa juttua, tiedossa sinä viikonloppuna..., no se ei siinä mielessä haittaa, ettei lähetäkään, koska nuo koirat on karvattomia... ja onpahan kuitenki nähty lappalaiskoiraväkeä useassa näyttelyssä, että ehkä kestetään ens vuoteen :) :), no jo vain.... !

..... Tänä vuonna on koettu to'ellaki niitä suuria elämyksiä, taas jaksaa jatkaa..., hymy nousee huulille vielä pitkän, pitkän ajan kuluttuaki ko näitä muistelee....., ja mie "olen kuulu", että tämä näyttelyvuosi vielä "poikii" jotaki ... jännityksellä ootetaan...., sillä olemahan me muutaman kennelkerhonki jäseniä ;) ....